Suo, kuokka ja jatsi – Satavuotinen
Jazz Suomi

Suomalainen jazz täyttää 100 vuotta - miten kaikki alkoi ja mihin se on kasvanut?
Vuonna 1926 Suomeen saapunut orkesteri toi jazzin ensi kertaa elävänä yleisön eteen. Sadassa vuodessa siitä on kasvanut elinvoimainen osa suomalaista musiikkikulttuuria. Taneli Pyysalon esitelmä johdattaa tämän ainutlaatuisen tarinan juuriin, kehitykseen ja nykypäivään.

Historiaan perehtyneiden hyvin tietämän tarinan mukaan jazz-musiikki saapui maahamme 4. kesäkuuta 1926 amerikansuomalaisia koto-Suomeen vierailulle tuoneen Andania-laivan orkesterin jäsenten mukana. Tätä jazzin - tai ainakin muutamien jazzin soittamiseen kykenevien muusikoiden aivan kirjaimellistakin rantautumista maahamme pidetään niin merkittävänä yksittäisenä tapahtumana, että vuonna 2026 on katsottu aiheelliseksi juhlistaa suomalaisen jazz-musiikin 100-vuotista taivalta. Huhuja jazzista oli kantautunut jo 1920-luvun alusta asti. Jazz-ilmiön uskottiin pilaavan nuorison ja turmelevan länsimaisen sivistyksen. Kansamme käsitys jazzista perustuikin lähinnä saksalaisia esikuviaan matkivien kotikutoisten orkesterien meluisiin esityksiin ja lehdistön häväistyskirjoituksiin. Kuultuaan Andanian muusikoiden soitantaa muuttui suomalaisten tanssimuusikoiden käsitys jazzista ja sen soittamisesta kertakuulemalla ja vähitellen tätä modernin ajan musiikkia opittiin meilläkin paitsi soittamaan, myös arvostamaan.

On ilmeistä että tässä musiikinlajissa oli - ja on yhä - jotain sellaista joka on vedonnut kuulijoihin siinä määrin, että maassamme vielä sata vuotta myöhemminkin soitetaan ja kuunnellaan jazzia. Useampia festivaaleja, tapahtumia ja klubeja on jazzin ystävien iloksi perustettu, ja jazzia on voinut opiskella jo pitkään tohtoritasolle asti. Onpa maassamme monia sellaisiakin henkilöitä, jotka ovat pystyneet elättämään itsensä pääasiassa jazzia soittamalla. Siitä, onko kullonkin soitettava musiikki jazzia ei ole sen sijaan vielä päästy täydelliseen yhteisymmärrykseen, vaikkakin useimmat kansalaisemme nykyään kaiketi sentään hyväksyvät jazzin musiikiksi.

Millainen on ollut jazz-Suomen satavuotinen taival? Minkälaiset ihmiset jazzia ovat ryhtyneet kuuntelemaan ja miksi? Ketkä jazzia ovat soittaneet (ja miksi...)? Missä jazzia on soitettu ja kuunneltu, miten jazzin soittaminen on ajan saatossa kehittynyt ja miten jazziin on suhtauduttu? Mitä on apuraha-jazz? Miltä näytti -30 luvun Jazz-tyttö? Jazz-musiikin historia ei meilläkään ole pelkkiä vuosilukuja, tapahtumia ja nimiä, vaan toisiinsa kietoutuvien ilmiöiden kiehtova kudelma. Suo, kuokka ja jatsi - esitelmässä misteri Taneli Pyysalo suorittaa ennen illan konserttia kevyen sukelluksen Jazz-Suomen kulttuurihistoriaan, ja auttaa kuulijaa missä kaikessa he ovatkaan osallisina.